Franciscus haluaa ekumeenisen tunnustuksen "paaviudesta ilman sisältöä"
Sen nimi on "Rooman piispa" ja sen on allekirjoittanut Franciscus. Tekstissä esitetään historiallinen ja kuvaileva synteesi paaviutta koskevasta kehityksestä ja mielipiteistä.
Koch toivoo "uutta ymmärrystä" paaviudesta, jonka "kaikki asianosaiset", joihin lukuisat skismaattiset ja harhaoppiset ryhmät kuuluvat, voisivat "tunnustaa".
Monien kristillisten lahkojen tulisi hyväksyä paavi vain "kunniallisena päämiehenä", johon sisältyy jonkinlainen "julistuksen ja todistuksen ensisijaisuus".
Tekstin alaotsikon "Principles for the exercise of primacy in the 21st century" alla ehdotetaan muutosta paaviuden käsityksessä, joka olisi "ekumenian" ja "synodaalisuuden" palveluksessa. "Synodaalisuus" on toinen termi konsiiliarismille eli uskomukselle, jonka mukaan konsiileilla on suurempi auktoriteetti kuin paavilla, ja jonka Basel-Ferrara-Florenzin konsiili tuomitsi 1400-luvulla.
Asiakirjassa esitetään "yleisenä yksimielisyytenä" "primaatin ja synodaalisuuden keskinäinen riippuvuussuhde kirkon jokaisella tasolla ja siitä johtuva tarve synodaaliseen primaatin harjoittamiseen".
Synodaalisuuden tulisi merkitä sitä, että kirkon "alueellisille" tasoille annetaan enemmän valtaa, ja "jatkuvaa 'hajauttamista', joka on saanut innoituksensa muinaisten patriarkaalisten kirkkojen [jotka olivat paavin alaisuudessa] mallista".
Tähän sisältyy kansallisten piispainkokousten auktoriteetin [= vallan] pohdinta.
Asiakirjan ytimenä on numerossa 178 esitetty kehotus "katoliseen 'uudelleen vastaanottamiseen', 'uudelleentulkintaan', 'viralliseen tulkintaan', 'päivitettyyn kommentointiin' tai jopa Vatikaanin I kirkolliskokouksen opetusten 'uudelleen muotoiluun'". Päinvastoin, Vatikaani I:n 'Jurisdiktionaalinen primaatti' määritteli dogmaksi paavin ylimmän, täyden, välittömän ja universaalin vallan koko kirkkoa kohtaan.
Asiakirjassa lisätään: "Nämä opetukset olivat syvästi historiallisen kontekstinsa ehdollistamia [= "vääriä" tänään], ja ne viittaavat siihen, että katolisen kirkon tulisi etsiä uusia ilmaisuja ja sanastoa, jotka ovat uskollisia alkuperäiselle tarkoitukselle, mutta jotka on integroitu communio ekklesiologiaan ja mukautettu nykyiseen kulttuuriseen ja ekumeeniseen kontekstiin."
Seuraavassa kohdassa 179 yritetään rajoittaa paavin valta Rooman kaupunkiin: "Suurempi painotus paavin viran harjoittamiseen omassa erityiskirkossaan, Rooman hiippakunnassa, korostaisi sitä piispallista virkaa, jonka hän jakaa veljiensä piispojen kanssa, ja uudistaisi paavin kuvan."
Lopuksi hyökätään kirkon ykseyttä/yhtenäisyyttä vastaan: "Erityisen tarpeelliselta vaikuttaa selventää ilmaisun 'universaali kirkko' merkitystä."
On selvää, että näitä ehdotuksia ei voida toteuttaa Franciscuksen alaisuudessa, joka edustaa sentralismia, autoritaarisuutta ja tyranniaa.
AI käännös